25. Miksi juuri corgi?

Satuin lukemaan Narulelu maailmalla -blogin postauksen aiheesta millä perusteella hankit koiran. Mä tapasin ensimmäisen corgin vuonna 2008 lähteissäni kaverini tykö ouluun. Tämä Luru-poika (Beryllos Cesar's Consul) onnistui kertaheitolla valtaamaan mun sydämen täysin. Aivan mahtava pieni koira varustettuna niin suurella sydämellä, kuin egollakin. Tämän jälkeen olen tiennyt, että welsh corgi, on ainoa rotu, jota kykenisin vaalimaan ja antamaan kaiken rakkauden tälle mahtavalle rodulle. Brindle-uros Luru ikävä kyllä laukkailee jo vihreimmillä paimenmailla, mutta tämän mahtavan koiran persoona elää monen henkilön sydämessä edelleen.

Auran tuleminen meille oli täysin sattumaa, olin aiemmin liittynyt Facebookissa Suomen Welsh Corgit ryhmään, jossa tutustuin erääseen oululaiseen kasvattajaan. Tälle henkilölle kaikki meriitit, mitä minulla on tarjota, koska häneltä olen oppinut lähestulkoo kaiken, mitä ylipäätään koirista tiedän. Tässä vaiheessa on varmaan hyvä mainita, että olen aina ollut kissaihminen, enkä tiennyt koirista juurikaan mitään ennen kuin juttelin tämän henkilön kanssa. On onnekas sattuma, että Aura on perusterve (kyynärät 0/0, lonkat C/B, ei perinnöllisiä sairauksia), sillä tuossa vaiheessa en tiennyt juurikaan muuta kuin sen, mitä olin Suomen Welsh Corgi Seura ry:n sivuilta lukenut. Oikeastaan vasta Auran tulon jälkeen olen perehtynyt rotuun tarkemmin, tutkinut sen historiaa ja keskustellut sekä kasvattajien että muiden rodun harrastajien kanssa.

Jos palataan alkuperäiseen aiheeseen, niin Auran lisäksi haaveilen toisesta corgista, joskin cardiganin sijaan pembrokesta. Ensimmäinen asia, jonka koiraa (omaksi) hankkiessani haluan tietää, on kasvattaja: tämän kasvatusperiaatteet, millaisia koiria hän käyttää jalostukseen, millaisia pentueita (ja kuinka usein) hän on aiemmin teettänyt. Corgihan on matalasta maavarasta ja pitkästä selästään huolimatta melko terve rotu, vaikka onkin tietenkin muuttunut vuosien saatossa, muttei niin paljon kuin esimerkiksi saksanpaimenkoira (näyttelylinja vs. käyttölinja, sakemanni ennen ja nyt). Sen jälkeen alan miettimään, mitä haluan koirani kanssa tehdä. Corgi sopii niin seurakoiraksi kuin lajeihinkin. Tulevaisuudessa haaveena on pemu, jonka kanssa käydä näyttelyissä, agilityssä sekä rallytokossa. 

Tämä postaus on ennen kaikkea kunnianosoitus Lurun muistolle sekä tälle mahtavalle rodulle, olen kiitollinen siitä, että olen tavannut mahtavia ihmisiä, jotka ovat opastaneet minut koirien kanssa alkuun, antaneet minulle tilaisuuden, opastaneet ja neuvoneet minua kun olen sitä tarvinut, sekä ennen kaikkea olen kiitollinen siitä, että Aura on täällä, meidän luona, kotona jonne se kuuluu. 

Kiitos Luru, corgien kingi, pidähän kovaa jöötä niille maalaisjunteille siellä ylhäällä ♥