20. Kiitollisuus

20 postausta, 21 seuraajaa. En tiennyt mistä tänään postaisin, mutta kirjoittaessani postauksen numeroa otsikkoon, mieleeni tuli sana kiitollisuus. On niin monta syytä olla kiitollinen. En olisi uskonut saavuttavani teksteilläni kovinkaan monen ihmisen mielenkiintoa, mutta siitä huolimatta teitä on jo näin monta! Yksi niistä syistä olla kiitollinen, on te, lukijat ja muut bloggaajat, kommenttinne piristävät joka kerta ja saattavat pelastaa huonosti menneen päivän. Iltaisin on ihanaa istahtaa koneelle ja selata uusia postauksia tai kommentteja omilta lempibloggaajilta. 

Muija ja Tosimuija kiittää sekä kuittaa! Olette ihania!

19. Varpaat hiekassa ja uusi uimapuku testissä

Taas rannalla, tällä kertaa kylläkin koiran kanssa. Lähdettiin koko perheen voimin Punakallioille uimaan, pääsin testaamaan Dresslilysta tilattua punaista uimapukua, joka näytti ja tuntui oikein mukavalta päällä. Aurakin pääsi polskimaan ja oli hyvin onnellinen tarpeeseen tulleesta virvoittelusta. 

Lakkasin varpaatkin ensimmäistä kertaa ainakin viiteen vuoteen. Kuvassa koneHELSINKI -merkkinen mattalakka koodilla m16. Yksikin kerros tätä jättään kynsiin ihanan oranssin mattapinnan. Ehkä pitäisi useamminkin innostua lakkailemaan varpaankynsiäkin, kun ne näin kesäaikaan kuitenkin ovat aika näkyvillä.

Oon viime aikoina saanut hirveästi varmuutta mitä tulee ulkonäkööni. Vaikka edelleen pudotan painoa, en välitä siitä että olen pluskokoinen, tai vielä vähemmän siitä mitä muut asiasta ajattelevat. Vaikka pluskokoa olenkin, niin paino on jakautunut tasaisesti ja omistan edelleen vyötärön, ja itse asiassa muitakin kohtia joista olen ylpeä.

Maanantaina lähden ohjaajaksi Kalajoella järjestettävälle Jukujuku-leirillä, joten ensi viikolla ennen perjantaita ei ole postauksia luvassa. Yritän pyhittää asian kirjoittamalla useamman postauksen nyt viikonlopun sisällä. Olisi kiva kuulla että millaisesta postauksesta juuri sinä pitäisit? Kynsiä, muotia, koira, jotain muuta? Ehdota, minä postaan! 

Nyt iski kuvanmuokkaushirmu, ovatko ihan kamalia yrityksiä pelastaa puhkipalaneet kuvat vai voiko niitä katsoa?

18. Hellepäivä rannalla

Otsikkoon viitaten, emme olleet varsinaisesti rannalla, vaan ottamassa aurinkoa läheisen raviradan keskellä sijaitsevalla viheriöllä, jonka reunassa on myös pieni lampi, jossa kävimme kahlaamassa. Mutta miehiä oli kyllä läsnä pelaamassa jalkapalloa. Anygays...

Tennisvammaisen päivän asu

Neonpinkki toppi, Seppälä

Shortsit, Halpa-Halli

Kengät, Tokmannin lastenosasto

+ Charm and Shape -pikkureppu

Ylläolevissa kuvissa kaikki se mitä auringonottamiseen tarvitaan: pari hyvää lehteä, juotavaa, aurinkolasit ja huopa. Ja alla sitten tietenkin se tärkein, eli hyvä seura. Kiitos Emmi! (Niin ja alemmassa kuvassa myös seuraan liittynyt sammakko)

Kuvasin myös rannalla ja uimassa ollutta Roope-ruunaa, jonka olen tuntenut vähintään viisi vuotta. Vanha veikkonen rakasti rannalla piehtaroimista ja pääsin hetkeksi istumaan herran kyytiinkiin. Alla hurja "oripoika" uimassa!

Näin täällä on vietetty hellepäivää, entäs te muut?

17. Näin kuvaat kookieliötä + blingkynnet

Tänään tuli leikittyä kittiputken kanssa samalla kun vietin aikaa tuon rakkaan, kovapäisen narttuni kanssa. Tekstiä ei juurikaan ole tarjota, mutta pöljiä kuvia neiteestä senkin edestä. Kuvan kynsiin on käytetty OPI:n Flashbulb Fuchsiaa, joka näyttää eri valossa eri sävyiltä, sekä Wild&Mildin Flash -nimistä lakkaa.

Taas mun kynsikuvat tärähti!

16. Älä satuta toisia tavoilla, joita et itsekään halua kokea

Otsikko on lainattu buddhalaisuuden kultaisesta säännöstä. Lähes jokaisella uskonnolla on tämä niin kutsuttu kultainen sääntö, jota toteutetaan käytännön arjessa: älä tee toiselle sitä, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän. Tämän postauksen tarkoitus on ketään syyttelemättä tai tuomitsematta pohtia tätä aihetta.

Vaikka tarkoituksena on kirjoittaa täysin neutraali, persoonaton ja tunteista riippumaton teksti, niin tunnen samaan aikaan syvää surua, loukkaantumista ja pahaa mieltä, koska tämä asia koskettaa minua - juuri tänään. Tämä postaus koskee enemmän sanoja kuin tekoja, sillä sanoilla voi loukata jopa enemmän kuin teoilla. Tässä kohti on syytä mainita, että olisin tekopyhä ellen myöntäisi itsekin puhuneeni pahaa ja loukanneeni ihmisiä, se synti koskettaa myös minua.

Jokainen meistä (ja meillä tarkoitan jokaista yhteiskunnan osapuolta, niin mehiä, naisia kuin lapsiakin) puhuu joskus pahaa, jokainen sanoo toisen olevan jollakin tavalla huonompi kuin muut, olipa kyseessä syy mikä hyvänsä. En usko että sellaista ihmistä on, joka ei koskaan olisi sanonut toisesta pahasti tai arvostellut toisen tyyliä tehdä jokin asia. Mistä ihmisluontoon tulee sellainen geeni, että toisilla on tapana puhua enemmän pahaa kuin toisilla?  

Moraaliset säännöt ovat meille kaikille yhteisiä katsomatta ihonväriin, uskontoon tai ulkonäköön yleensä. Kun puhumme moraalista, tarkoitamme käyttäytymissääntöjä, oikean ja väärän erottamista toisistaan. Oikean ja väärän raja ei ole niin mustavalkoinen kuin voisi ajatella, mutta en usko että kukaan ajattelee että on oikein satuttaa toista ihmistä niin sanoilla, kuin teoillakaan. 

Netissä moraali tuntuu laskevan, on helpompi kommentoida sosiaalisessa mediassa toisen mielipiteitä, kuvia ja statuksia kuin kasvokkain. On helppo unohtaa, että vastaanottaja on ihminen siinä missä sinäkin. Tärkeää olisi löytää se kultainen keskitie, jossa kohdellaan toista ihmisarvon mukaisesti ilman haukkumista ja arvostelua.

Netinkäyttäjän kultaiset säännöt

1. Kunnioita toista, vaikka netissä on helppo avautua anonyymisti, se ei oikeuta käyttäytymään ikävästi.
2. Itseäsi ilmaistessa, muista että netissä et voi ilmaista äänensävyjä tai ilmeitä, jolloin väärinkäsityksen mahdollisuus kasvaa.
3. Mieti kaksi kertaa ennen kuin arvostelet tai sanot loukkaavia asioita, miltä sama tuntuisi sinusta?
4. Älä anna itsestäsi huonoa kuvaa kanssaihmisille.

Tämän postauksen myötä haastan kaikki käyttäytymään asiallisesti verkossa!

15. Näin teet helposti Union Jack -kynnet!

Lupasin pienen kynsitutoriaalin, joten tässä olisi nyt tällainen, lopputulos ei ollut maailman siistein (note to self: älä tee tätä kolmen tunnin yöunien ja viiden kahvikupillisen jälkeen varsinkaan jos et ole syönyt koko päivänä mitään), mutta kun tarpeeksi kaukaa katsoo niin näyttää ihan siedettävältä!

Tää on se "tarpeeks kaukaa" + esittelyssä vihdoin tuo kaksi viikkoa sitten ottamani Medusa

1. Aloita viilaamalla kynnet haluamaasi muotoon, työnnä kynsinauhat syrjään esim. appelsiinipuutikun avulla ja poista kuolleet kynsinauhat, ole varovainen tätä tehdessäsi, helposti osuu elävään kynsinauhaan, jolloin ne repeytyvät ja saattavat jopa vuotaa verta. Levitä aluslakka kynnelle ja anna kuivua.

2. Brittilippukynsiin tarvitset kolme värilakkaa: itse käytin Seppälän The I love this color nail polish (sävy snow white), Coal Prosilkin sinistä neon -lakkaa sekä Lumenen Fairwell -sävyistä punaista. Näiden lisäksi varaa lähellesi talouspaperia, hammastikkuja sekä appelsiinipuutikku. Jos haluat siistimmän lopputuloksen ja omistat vakaan käden niin suosittelen dotting toolia. 

3. Aloita lakkaamalla ohut kerros sinistä kynteen / kynsiin joihin nämä kuviot haluat. Anna pohjakerroksen kuivua hetki ennen kuin levität hieman paksumman kerroksen samaa lakkaa kynteen. Tällä tavoin lopputuloksesta tulee tasaisemman sävyinen. Anna lakan kuivua rauhassa ennen seuraavaa vaihetta. (Lakasta riippuen 5 - 15 minuuttia.) On erittäin tärkeää että lakka on kokonaan kuivunut ennen kuin aloitat valkoisen värin levittämistä.

4. Jos olet puoliksikaan yhtä tollo kuin minä: ota lähellesi kuva brittilipusta, jottet unohda tiettyjä viivoja, niitä on hankala lisätä myöhemmin!

5. Ota talouspaperia vierellesi ja aloita valkoisen pohjaristin tekeminen pudottamalla valkoista lakkaa pisaraksi paperille. Kasta appelsiinipuutikku / hammastikku lakkaan ja aloita vetämällä viiva pystysuoraan kynteä pitkin. Tämän jälkeen vedä poikkiraita ja -viivat. Näidenkin vaiheiden välillä on hyvä antaa lakan kuivua hetki. Jos viivoista ei tule täysin suoria, niin voit uudella hammastikulla pyyhkäistä ylimääräistä lakkaa pois. Anna valkoisen pohjan kuivua kunnolla! 

6. Ota punainen lakka ja pudota pisara sitä talouspaperille samalla tavalla kuin aiemmin. Voit joko töpöttää piste kerrallaan punaisen lakan keskelle valkoista raitaa, tai vakaalla kädellä vetää sen suoraan. Jälleen kerran anna kuivua kunnolla, jotta top coat ei levitä värejä. Levitä läpinäkyvä päällyslakka (itse käytän Konadin Top Coatia) kynnelle ja tadaa, upeat brittilippukynnet ovat valmiit! 

Tärkeitä pikkuvinkkejä Jos haluat, voit tehdä saman myös käyttäen teippiä apuna. Tällöin anna lakan kuivua noin minuutin verran ennen kuin repäiset teipin pois. Pidä tarvikkeet koko ajan lähellä ja puhtaina: jos käytät hammastikkua lakan levittämiseen, niin vaihda se välillä, jottei tikkuun puoliksi kuivunut lakka pilaa lopputulosta! Voit vanupuikon ja kynsilakanpoistoaineen avulla myöhemmin siistiä ylimennen lakan.

Auralta terveiset, kertokaa toki kommenttiboksiin mitä piditte tästä tutoriaalista!

14. Guess... what? Belfie-time!

Maanantai. Paras päivä viikossa... ja vain koska televisiosta tulee ainoa reality-sarja jota oikeasti seuraan. Nelosella siis maanantaisin Huippumalli haussa, tuotantokausi 20! Ja mikä parasta, tänään oli vuorossa Guessin muotinäytös. Guess on ollut vuosia oma suosikkimerkkini Louis Vuittonin ja sen rinnalle nousseen Michael Korsin kanssa. Vaikka Suomessa Guess ei olekaan kovin korkealle arvostettu merkki, niin itse pidän siitä todella paljon. *Sydänsydänsydän* Alla olevissa kuvissa esiintyy Guess Adoro Med Frame Satchel laukku (ovh 185€ Aukialla, Finnairin etukortti laski hinnan 130€ asti. *Lisää sydämiä*) sekä Guess Ice crystal gold kello, ovh. 229€.

But guess what..? It is belfie-time! Kävin Kallentorin Seppälän outletissa (kannattaa käydä, paljon vaatteita, meikkejä, koruja & alusvaatteita -70%) ja löysin sieltä upeat valkoiset vakosamettipintaiset pillifarkut, joissa on upeita yksityiskohtia. Nää on jo melkein belfien kestävät housut. ... Tää taitaa olla taas tällainen "no kyllä mäkin kun kaikki muutkin". Kuvassa näkyy myös nopeasta lihomisesta johtuvat mahtavat raskausarvet.

13. Omaan vartaloon suhtautuminen

Tämän postauksen kirjoittaminen saattaa olla tyhmin idea ikinä ja tulen sitä myöhemmin katumaan, mutta what the heck - ärsyttävä teini-ikäisten käyttämä YOLO -ilmaisu toimii tässä. You only live once, joten ole onnellinen ja ylpeä itsestäsi, olet juuri sellainen kuin olet.

"Kun mieli muuttuu,

keho muuttuu,

ja kun keho muuttuu,

mieli muuttuu."

- Cesar Millan

Vaikket olisikaan koko nolla, ei sinun tarvitse kokea olevasi epäonnistunut. Nykyiset kauneusihanteet liikkuvat niin rajalla siinä mikä on tervettä ja mikä ei, että itse ainakin jätän suosiolla uusimmat muotilehdet lukematta. Pluskoko on kaunista, jos asennoidut omaan vartaloosi positiivisesti. Tästä mahtavana esimerkkinä iki-ihana PlusMimmi. 

En kannusta ketään epäterveelliseen lihavuuteen, mutta myös isompi nainen voi olla kaunis. Laihdutus, erilaiset nälkädieetit ja negatiiviset ajatukset voi hetkeksi unohtaa: ajattele kuinka paljon sinussa on hyvää. Kukaan muu ei näe niitä pieniä masentavia yksityiskohtia, joita löydät itse itsestäsi. Meikämuijalle kasvaa n. kerran kuukaudessa leukaan karva, jota aiemmin vihasin yli kaiken. Nykyään sillä on jopa lempinimi, eikä kukaan ole koskaan siitä huomauttanut. Sairastan myös pigmenttisairausta, joka aiheuttaa ympäri kehoa lähes albiinovalkoisia "merkkejä", eikä niistäkään kukaan ole koskaan huomauttanut.

Vaikka olisit arpinen, rupinen, vatsassasi on raskausarpia, se ei tarkoita ettetkö olisi kaunis. Ja mikä tärkeintä, voit olla kaunis sisältä. Meissä jokaisessa on jokin asia, joka välittyy muille ihmisille positiivisesti. Joku sellainen asia, jonka ihminen näkee meissä ja ihastuu ensimmäisenä siihen: kaunis hymy,  pitkät silmäripset... Ihan mitä tahansa. Kymmenen vuoden päästä tämä henkilö näkee edelleen sen kauniin asian sinussa, eikä huomaa niitä puutteita, joita itse itsessäsi tiedostat.

Kaikissa alla olevissa kuvissa olen kokoa 40-44, päästäkää itsenne vapaaksi!

12. Erittäin hyvä ellei täydellinen

Muijat pääsi tänään tositoimiin, kun lähdettiin Kokkolan KV-näyttelyitä kohti. Jos et koiriin ole perehtynyt - älä välitä, en minäkään ole! - niin kv:lla tarkoitetaan siis kansainvälistä näyttelyä. Stressasin koko aamun ja olin aivan varma että unohdan puolet tarvittavista asioista kotiin, mutta loppujen lopuksi ainoa asia minkä unohdin, oli hakaneula ja senkin sain ilmoittautumispisteeltä. Upeita koiria oli paljon, mutta Aura oli tällä kertaa ainoa joka pääsi kuvattavaksi.

Me osallistuttiin siis narttujen avoimeen luokkaan, josta Aura sai sinisen, eli erittäin hyvän. Kilpailuluokassa jäimme aivan hitusen päähän sijoituksesta, mutta olimme erittäin hyvistä parhaita. Itse olen todella tyytyväinen Auran käytökseen ja näyttelypäivän kulumiseen, vaikka helle oli kova ja kehä pari tuntia myöhässä.

Tuomari Lena Denkerin arvostelu:

"5-vuotias feminiininen narttu, joka antaa hieman ilmavan vaikutelman. Hyvät linjat päässä, hyvät korvat, purenta ok, niukka alaleuka. Kevyt runko, hieman jyrkkä lantio, sopiva luusto. Erinomainen lihaskunto. Miellyttävä luonne. Liikkuu riittävällä askelmitalla, mutta köyristää lannetta liikkeessä."

"Voi ku sulla on ihanat korvat!"

11. Uusi ulkoasu ja kiirettä pitää

Ihan pakko kysyä ensimmäisenä, että mitä pidätte uudesta bannerista?

Itse oon ihan megatyytyväinen "AstraaliAuraan", mutta toki teidänkin mielipiteillänne on vaikutusta. Pyrkimys olisi saada blogi mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi. Miellyttääkö fontit silmää? Onko kuvat sopivan kokoisia? Kertokaa ihmeessä mielipiteitä, niin tehdään tästä sivusta yhä parempi!

<3

Tämä viikko on mennyt näyttelytohinoiden kanssa. Niin kuin aiemmin jo kerroin, osallistumme Auran kanssa tänä viikonloppuna järjestettäviin KV-näyttelyihin. Konkarityttö Aura on ihan selvillä vesillä, mutta mä olen aivan hukassa että mentiinkös sitä vastapäivään (mennään!) vai myötäpäivään, onko se koira nyt vasemmalla (on!) vai oikealla puolella ja kumpi pää puree? Viikko on mennyt siis rekisteripapereita tulostaessa, rokotustodistusta etsien, koiraa pesten ja huomenna hullu kookitäti tulee leikkaamaan Auran kynnet ja trimmailemaan tassukarvat. Omalla kohdalla pitäisi vielä harjata koira kunnolla ja puhdistaa korvat. Luulen että kaiken muun olen muistanut.

Laadukasta menoa, harjoiteltiin äiteen keittiön pöydällä seisoskelua!

Tiistaina osallistuttiin Killan järjestämiin näyttelytreeneihin, lähdettiin niin kovalla kiireellä että tottahan toki se näyttelytalutin jäi kotiin ja jouduttiin sitten treenaamaan normaalipannalla ja taluttimella. Aura sai "mummolasta" lahjaksi ihanan pinkin Rukan taluttimen, jossa on heijastinlangalla ommellut saumat. Tuolta päivältä ei kuvia valitettavasti tullut, kun tosiaankin lähdettiin hyvin vauhdikkaasti liikkeelle. Aluksi takapää pomppi ja namit ei olleet kovinkaan hyvä idea, mutta ympyrällä kulkeminen alkoi sujumaan paljon paremmin kuin aiemmilla kerroilla. Huomenna vielä preppaillaan ja valmistaudutaan lauantain koitoksiin.